Suomen talouden näkymät

Suomen talous ja sen tulevaisuuden näkymät on yksi suosituimmista keskustelun aiheista talouspoliittisessa keskustelussa. Talousnäkymiä on tapana usein tarkastella aikajanalla ja ekonomistit yrittävät nähdä tulevia suhdanteita ainakin vuoden päähän tulevaisuuteen, mieluiten parin vuoden, tai jopa pidemmällekin. Tulevaisuuden ennustaminen ei kuitenkaan ole helppoa, ja talousnäkymiin vaikuttavat aina monenlaiset seikat. Taloudellinen tilanne ja siinä tapahtuvat muutokset ovat siis aina monen tekijän summa.

Koska maailmantalouden vetureina toimivat tällä hetkellä lähinnä USA ja Kiina, niin näiden talousalueiden kehitys vaikuttaa olennaisesti myös EU:n – ja sitä kautta Suomen – taloustilanteen kehitykseen. Suomen tärkeimpiä kilpailijamaita monella alalla ovat Ruotsi ja Saksa, joten toisaalta näiden maiden kilpailukyky vaikuttaa myös olennaisesti Suomen talousnäkymiin.

Kilpailukyky koostuu puolestaan monesta osatekijästä, joista yksi on työn hinta. Mutta talousnäkymiin vaikuttavat myös monenlaiset muut tekijät, kuten esimerkiksi erilaiset kriisit ja niiden muutokset, valtioiden väliset suhteet (esim. talouspakotteet), yleinen pörssikurssien kehitys, öljyn hinta ja niin edelleen. Eräs seikka, joka myös indikoi varsin hyvin maailmantalouden tilaa, on erilaisten jalometallien ja erityisesti kullan sekä energian hinnan kehitys.

Suomi ja EU

Suomi on osa Euroopan Unionia, ja EU on myös Suomen tärkein markkina- ja talousalue. Aina ei ole ollut näin, sillä vielä muutama vuosikymmen sitten oli maamme vienti suuntautunut paljon nykyistä enemmän itään, eli Neuvostoliiton suuntaan. EU:ta voidaan hyvällä syyllä myös pitää Suomen kotimarkkina-alueena.

Suomi liittyi Euroopan Unioniin vuonna 1995, ja sen jälkeen on käyty lakkaamatonta debattia siitä, oliko tämä Suomen talouden kannalta hyvä vai huono päätös. Unohtaa ei kannata yhtäältä Neuvostoliiton kaupan ongelmia, joita EU-jäsenyys tavallaan paikkasi; eikä myöskään Nokian menestystarinaa 1990-luvun loppupuoliskolla.

Olisivatko nämä olleet mahdollisia ilman EU-jäsenyyttä? Kukaan ei tietenkään varmuudella voi tähän kysymykseen vastata. Toinen asia, joka herättää vieläkin enemmän kritiikkiä on Suomen jäsenyys Euro-valuuttaan. Vuonna 2002 markat korvattiin euroilla, kun Suomi ainoana Pohjoismaana liittyi yhteisvaluutta EMU:un.

Talousnäkymiä on kuitenkin tarkasteltava nykytilanteen lähtökohdista, eikä turha spekulointi auta asiassa enää jälkikäteen. EU:n talous on kasvanut viimeiset vuodet, ja Suomessakin on nähty pieniä elpymisen merkkejä. Saksa, jota nimitetään usein ”EU:n veturiksi” on yksi Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneja, mutta myös tärkeimpiä kilpailijoita. Oma lukunsa ovat tietysti eurokriisi ja erityisesti Kreikan velkaantuminen. Puhutaankin ”Kreikan taudista”, jonka pelätään tarttuvan muihin maihin. Uhan alaisina on nähty ainakin Espanjaa ja Portugalia. Kreikan lainajärjestelyjä on voimakkaasti kritisoitu Suomessakin, mutta niiden vaikutusta maan talouteen ei kannata kuitenkaan liioitella. Suomen haasteena on sen sijaan perinteisestä nähty nimenomaan kilpailukyky.

EU on kohdannut paljon kritiikkiä suomalaisten taholta, ja tähän on monia syitä. EU-maat jakautuvat itse asiassa kahteen ryhmään: nettomaksajiin ja nettosaajiin. Suomi on poikkeuksetta ollut nettomaksajien ryhmässä, mikä on herättänyt paljon kritiikkiä. Toinen tekijä, joka tuodaan usein esille, on Euroopan maiden hyvin erilainen talouskulttuuri: Etelä-Euroopan maissa harmaa talous on hyvin yleistä, mikä tarkoittaa sitä, että valtiolta, ja viime kädessä EU:lta jää saamatta verotuloja. Tämä ei tietenkään ole reilua sellaisia maita kohtaan, joissa harmaa talous on pienempää. Suomi kuuluu tähän jälkimmäiseen ryhmään.

Suomi ja muu maailma

EU:n ohella tärkeitä kauppakumppaneita Suomelle ovat Venäjä, Yhdysvallat ja Kiina. Myös kasvavia markkinoita haetaan Afrikasta ja Etelä-Amerikasta. Kiinan taloutta pidetään tarkasti silmällä ympäri maailmaa, ja pienetkin muutokset tämän jättiläisvaltion taloudellisessa kehityksessä heijastuvat heti koko läntiseen maailmaan, Suomi mukaan lukien.

Voisi sanoa, että Kiina vaikuttaa tällä hetkellä Suomen talouteen jopa enemmän kuin Yhdysvallat. Venäjällä on ollut ja on edelleenkin erityisasema Suomen vientituotannossa. Kyseessä on valtava markkina-alue. Valitettavasti Venäjää kohtaan asetetut talouspakotteet ovat iskeneet varsin pahasti myös Suomen vientiin. Toisaalta tässä on se hyvä puoli, että Suomen on pakko hakea uusia markkinoita myös muualta maailmasta.

Eräs tällainen uusi markkinarako on Intia, joka on edelleenkin vahva markkina-alue Nokialle. Myös Afrikka ja Etelä-Amerikka kasvavat nopeasti, ja monet suomalaiset pienet ja keskisuuret yritykset ovatkin onnistuneet löytämään uusia markkinoita näiltä alueilta. Kasvavat markkina-alueet eivät kuitenkaan vaikuta vielä aivan lähiaikojen talouskehitykseen, vaan toistaiseksi talouden painopiste on EU:n kotimarkkinoilla sekä Kiinassa, USA:ssa ja Venäjällä.

Summa summarum

Suomen talouden näkymät ovat tällä hetkellä paremmat kuin vielä muutama vuosi sitten, mutta EU:n keskimääräisestä talouskehityksestä olemme kuitenkin vielä jäljessä. Hallitus on Kiky-paketilla ja muilla toimenpiteillä tähdännyt siihen, että talousnäkymät paranisivat, ja aika näyttää, kuinka hyvin tässä on onnistuttu.

Odotettavissa joka tapauksessa on, että jos mitään suuria yllätyksiä ei tule, niin Suomen talouden näkymät paranevat lähivuosina hieman. Mutta tulevaisuuden ennustaminen on aina vaikeaa, ja parhaimmillaankin talousennusteissa on kyseessä tietyt todennäköisyydet ja oletukset.