Veikkauksen harjoittama pelimonopoli

Suomen rahapelimonopolista on käyty todella kiivasta keskustelua mediassa jo useamman vuoden ajan. Veikkauksen (entisen RAY:n) monopoliasema Suomen rahapelimarkkinoilla on myös jakanut mielipiteitä niin kauan kun kykenemme muistamaan. Keskustelusta tekee vielä huomattavasti kiinnostavampaa se, että monen mielestä Veikkauksen monopoliasema Suomessa on EU-lainsäädännön vastainen, eikä Veikkaukselle monen mielestä tulisi sallia tämankaltaista erikoisasemaa. Totuus on kuitenkin se, että vastusteluista huolimatta Euroopan Unioni on myöntänyt Suomelle poikkeusluvan tämän samaisen pelimonopolin säilyttämiseksi. Lupa myönnettiin alunperin lähinnä siksi, että monopolin uskottiin ehkäisevän peliriippuvuutta — seikka, jota monet ymmärrettävästi epäilevät suuresti. EU:n päätökseen sallia pelimonopoli vaikutti myös se, että Veikkauksen toiminnallaan keräämät voitot käytetään suomalaisen urheilun, kulttuurin ja terveyspalveluiden avustamiseen.

Veikkauksen toiminta noudattaa Suomen arpajaislakia (Arpajaislaki 1047/2001 § 17), jonka mukaan Veikkauksen saama tuotto jaetaan edunsaajien välillä seuraavasti:

  • 53 prosenttia urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen sekä nuorisotyön edistämiseen;
  • 43 prosenttia terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen;
  • 4 prosenttia hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen.

Täydellisen kilpailun markkinat ja markkinamonopoli — kuinka ne eroavat toisistaan?

Täydellisen kilpailun markkinoilla on samanaikaisesti useita eri myyjiä ja useita ostajia. Mikä tahansa yhtiö voi tulla markkinoille tai poistua markkinoilta täysin vapaasti, eikä yksittäinen yrittäjä tai ostaja kykene toiminnallaan vaikuttamaan senhetkiseen markkinahintaan. Ostajan kannalta ei tällöin myöskään ole väliä, miltä yritykseltä hän haluamansa tuotteen tai palvelun ostaa. Tällöin, jos yksi myyjäyritys päättää nostaa hintojaan, ostajat mitä ilmeisimmin siirtyvät yksinkertaisesti ostamaan tuotteen tai palvelun kilpailevilta yrityksiltä.

Vastaavasti markkinamonopoli luo tilanteen, jossa markkinoilla on vain yksi ainoa yritys, joka tarjoaa tiettyä tuotetta tai palvelua. Markkinoilla ei ole lainkaan kilpailua, joka tasoittaisi tuotteen tai palvelun hintaa, laatua tai määrää, vaan monopoliasemassa toimivalla yrityksellä on kaikki mahdollinen valta määrittää itse tuotteen tai palvelun hinta ja tuotannon määrä. Vaikka yritys päättäisikin nostaa hintoja, kuluttajilla ei ole mahdollisuutta kilpailuttaa hintoja tai siirtyä ostamaan toiselta yritykseltä, vaan heidän on yksinkertaisesti hyväksyttävä myyjän hinta ja ehdot. Markkinamonopoli luo tällöin hyvin mustavalkoisen, ota tai jätä -tilanteen.

Suomen valtion ja EU:n lainsäädäntö puoltavat markkinamonopolia

Suomen markkinoiden kilpailutilannetta säätelee kilpailulaki (2011/948). Sen tarkoituksena on ehkäistä kilpailuun liittyviä rajoituksia, jotka voisivat potentiaalisesti vaarantaa Suomen markkinakilpailun. Laki kieltää kaikki menettelytavat, joiden seurauksena tavaroiden tai palveluiden hinnat nousevat, tuotanto rajoittuu tai markkinat alkavat jakaantua.

Suomessa kilpailulaista huolimatta monopoliasemassa toimivia yrityksiä, jotka toimivat valtion myöntämällä poikkeusluvalla, on yhteensä kaksi: Veikkaus Oy ja Alko Oy. Molempien yritysten monopoliasemaa selitetään ensisijaisesti sillä, että uhkapelit ja alkoholituotteet aiheuttaisivat vapailla markkinoilla Suomen kansalaisille vakavia terveyshaittoja. Lisäksi Veikkauksen kohdalla perustellaan päätöstä myös sillä, että Veikkauksen tuotot menevät urheilu- ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämistä tukeville edunsaajille – eli toisinsanoen hyvään tarkoitukseen.

EU:n kilpailunvastainen lainsäädäntö on erittäin samankaltainen kuin Suomen laki ja myös se korostaa, ettei markkinoiden kilpailua saa millään tavoin tahallisesti rajoittaa. Suomen monopoliyhtiöt kuitenkin rajoittavat täysin ulkomaisten yhtiöiden toimintaa Suomessa ja ovat täten ensisilmäyksellä EU-lain vastaisia. Esimerkiksi ulkomaiset rahapeliyhtiöt, kuten nettikasinot ja vedonvälittäjät, eivät saa lainkaan tarjota tai markkinoida tuotteitaan Suomessa. Vaikka noin kymmenen vuotta sitten EU-komission toimesta Suomea vastaan käynnistettiin rikkomusmenettely koskien markkinakilpailun perusteetonta estämistä, hyväksyttiin Suomen arpajaislakiin kuitenkin lopulta vuonna 2012 muutos, joka hyväksyy Veikkauksen monopoliaseman Suomessa.

Yhteenvetona voimme todeta, että vaikka lähes kaikki Euroopan maat säätelevät rahapelimarkkinoitaan yhdellä tai toisella tavalla, on nettipelaamisen yleistyminen horjuttanut monopoliasemasta nauttivien rahapeliyhtiöiden markkina-asemaa. Monet Euroopan maat ovatkin viime vuosina alkaneet pikkuhiljaa sääntelemään rahapelimarkkinoitaan ja myöntämään lisenssejä myös yksityisille pelitaloille. Näin erityisesti digitaalinen maailma on alkanut tarjota yhä uusia ja uusia virikkeitä esimerkikis nettikasinoiden muodossa. Tämän on osaltaan koettu vaikuttavan positiivisesti muun muassa kyseisten maiden työllisyystilanteeseen, sillä se on luonut paljon uusia työpaikkoja. Nähtäväksi jää, miltä Suomen rahapelimarkkinoiden tulevaisuus tuo tullessaan, jatketaanko samaan malliin vai seurataanko Euroopan maiden jalanjäljissä.